top of page

Johtaminen haltuun toiminnallisella mindfulnesilla, kehollisen oppimisen harjoittelulla


Olen pohtinut oppimista valmennuksissani. Kun asiakkaani tulee valmennukseeni, siihen on yleensä jokin syy: asiakas on tunnistanut tarpeen tai ongelman, johon hän hakee muutosta. Muutos tarkoittaa usein uusien tapojen tai taitojen oppimista, eikä pelkästään kognitiivisella tasolla vaan ihan oikeasti toiminnassa, puheessa, vuorovaikutuksessa.

Kati on reilu kolmikymppinen, johtajauransa alkutaipaleella; älykkyyttä ja oppimiskykyä löytyy vaikka muille jakaa. Performanssi Suomen organisaatiossa huomattiin Euroopassa ja hänelle tarjottiin koko Suomen liiketoimintayksikkö vedettäväkseen.

Kati otti haasteen vastaan samalla innolla kuin aiemmat due diligence -projektit. Nyt johdettavana projektien lisäksi olivat myös vanhat kollegat. Lähtökohta ei ollut helpoimmasta päästä, Kati nostettiin johtajapositioon kollegojen joukosta.

Tekemisen tasolla business toimii erinomaisesti, pintaa syvemmältä kaapaistuna työrukkasiin tarttuu odottomattomia sairauslomia, tiimin jakautumista meihin ja teihin, kommunikoimattomuutta, asioiden omavaltaista hoitamista, välillä väärin perustein. On selvää, että tekemisen kulttuurin on muututtava, jotta sitoutuminen työhön säilyy yksilötasolla mielekkäänä.

Olemme tavanneet Katin kanssa kymmenkunta kertaa. Välillä tilanne on tuntunut kertakaikkisen game overilta, miksi ihmeessä hyvin älykäs nuori nainen uhraa itsensä isolle kansainväliselle firmalle? Ja samalla voin nähdä hänen kyvykkyytensä loistavana tähtenä, jonka tekemistä ohjaavat suoruuden, rehellisyyden, läpinäkyvyyden ja epäitsekkyyden arvot.

Useiden treenikertojen aikana minulle on kiteytynyt Katin johtamisen haasteiden juurisyyt. Se menee sekvenssillä suurinpiirtein seuraavasti:

  • Työ on älyllistä, nopeaa, multitaskausta; siten oman toiminnan energia on pääasiassa päässä

  • Organisaatiossa sattuu olemaan muutamia tunteella reagoiva ihmisiä; feedback tulee joko överinä ilmaisuna tai ilmaisemattomuutena

  • Kati on saanut tästä osumia, persoonaan osuvaa epäasiallista palautetta

  • Tämä puolestaan on saanut Katin varovaiseksi, erityisesti tiettyjen ihmisten suhteen

  • Kun päivä on kulunut kiireessä kaukana tuntevasta kehosta, Kati prosessoi palaverissa ja ihan kysymättä käytävälläkin: “Mitä voin Villelle sanoa, äh, vai sanoinko liikaa? Tuliko asia selväksi, mitähän se nyt ajattelee...”

  • Ja toisinaan epäilyksen siemen on itämässä jo ennen kohtaamista..

Katin itseluottamus ja johtajuus suhteessa tiimin ovat palasina toimiston käytävillä.

Edellinen lause sisältää myös tahattomasti Katin johtajuushaasteen juurisyyn. Kun johtajuus ja itseluottamus valahtavat pois itsestä, luovutetaan valtikka toisiin käsiin. Kyky arvioida sisältöä ja vuorovaikuttaa ei tule silloin enää omista arvoista ja yrityksen toiminnan tavoitteista käsin.

"Kun johtajuus ja itseluottamus valahtavat pois itsestä, luovutetaan valtikka toisiin käsiin"

Aiheeseen liittyy lisäksi monta nyanssia, mutta niistä tuonnempana. Katin johtajuuden löytämiseksi ja vahvistamiseksi loimme ensin oppimistavoitteen eli sitoumuksen, joka kulkee mukana jokaisessa harjoituksessa. Katin harjoittelu kohti omaa johtajuutta on sisältänyt melkoisen määrän kohtaamis- ja vuorovaikutusharjoitteita, joissa ytimenä on ollut säilyttää yhteys omaan kehoon ja sen tuntemuksiin. Sitä kautta olemme vahvistaneet Katin kykyä pysyä itsessään, omissa arvoissa ja tavoitteissa erilaisissa tilanteissa.

Harjoittelu on ollut kuin toiminnallista mindfulnesia, jossa opettelemme uusia kehollisia vuorovaikutustapoja. Tunnemme oman kehon ja toiminnan arvot, opettelemme kohtaamaan tilanteita ja ihmisiä uudella tavalla, tinkimättömästi ja rehellisesti omasta vahvasta tuntemuksesta käsin. Kun fokus itsestä katoaa, otamme uusiksi, toisinaan uudelleen ja uudelleen.

Katin harjoittelu on tuottanut tulosta kognitiivista ymmärrystä syvemmällä tasolla. Ja juuri tästä kehollisessa oppimisessa on kysymys. Pidämme fokuksen tavoitteessa ja tekemissä, teemme harjoitukset todellisen elämän esimerkeillä, mikä edesauttaa oppimisen hahmottamista; teemme toistoja, mikä auttaa uuden tavan kokemuksellisesta muistamista ja luomme lisäksi ankkureita arkeen, sinne työpaikalle, joiden avulla uutta tapaa juurrutetaan laboratoriosta käytäntöön.

Kerron lisää kehollisesta johtamisesta ja sen neurotieteisiin pohjautuvista oppimisen menetelmistä tulevissa postauksissani.

 

Lue lisää kehollista oppimista höydyntävästä johtajavalmennuksesta täältä.

bottom of page