Recent Posts
Join My Mailing List

5 askelta parempaa suorituskykyyn


Havahduin ihan äskettäin ajatukseen ajanhallinnasta. Paljon siitä puhutaan, ja olen myös itse harjoitellut - pidän viikkopalaverin itseni kanssa, jäsennän tekemättömiä asioita TODO-listalle; tekemistä on riittävästi ja päivän aikana tulee lisää.

On paljon asioita, mitä voisin tehdä ja kaikki liittyvät tavalla taikka toisella tavoitteisiini. Lautaselle kertyy varsinkin pientä sälää, josta yhdestä tulee mieleen seuraava. Huomaan toisinaan, että oikeasti keskittynyt aika, jossa olen uppoutunut luovaan tekemisen virtaan, on hyvin pieni osa päivää.

Huomio- ja keskittymiskyky ovat aliarvostettuja kulutushyödykkeitä

Olen käynyt läpi suomalaisen koulusysteemin, josta selviydyin läpi melko helposti ja siedettävin arvosanoin. Mukauduin mainosti työskentely- ja oppimistapaan: tiedon pänttäämiseeen, koesuorituksiin, pystyin keskittymään ja omaksumaan aina kulloinkin tarvittavaa. Olin ehkäpä jossakin vaiheessa se luokan hiljainen hikaripoika.

Lukuaineiden ulkopuolelta minua liikutti ainoastaan liikunta, joka oli mun juttu urheilun kautta tehtyinä maaleina ja mitattuna aikana. En ymmärtänyt alkuunkaan musiikin tai kuvaamataidon merkitystä, vaikkakin yksi innostava kuviksen opettaja sai minusta kaivettua esille piirun verran luovuutta.

Nyt tässä kohtaa elämää ja elettyjä kilometrejä näen urheilun, taiteen ja musiikin uudessa valossa. Niiden avulla harjoitamme huomiokykyämme, voimme uppoutua tekemisen kokemukseen, liittyä kehomme kautta itseemme ja toisiin. Tätä ei minulle opetettu koulussa.

Emme voi hallita aikaa, voimme hallita huomiotamme ajassa

Tämä ajatus kolahti ja se on saanut minut miettimään ajankäyttöäni uudella tavalla. Tekemällä tehokkaasti, suorittamalla saan kyllä aikaan ja kykenen. Mutta näenkö silloin selkeästi kaikki mahdollisuudet vai kapeneeko fokukseni kiireessä huomaamatta oman mukavuusalueeni aitaukseen?

Koska nykyaikainen työ ja elämä ovat täynnä virikkeitä, kyky käyttää omia taitoja tarkoituksenmukaisesti on entistä tärkeämpää. Kysymys ei ole siis itsessään tiedoista tai taidoista, vaan kuinka käytämme niitä. Virikkeet eivät nopeatahtisessa nykymaailmassa ole ainakaan vähenemään, siten asioiden tekeminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää oman ajan ja huomion käyttämistä valikoivammin haluttuihin asioihin.

Minun maailmassani tämä jäsentyy seuraavasti tällä hetkellä:

  1. Suunta ja teema: ihan ensimmäisenä palautus mieleen, mitä kohti olen menossa isossa kuvassa ja toisaalta viikkotason teemana (tietoisuus)

  2. Priorisointi: jäsennän todo-listani suuntaa-antavaan järjestykseen, erityisesti maanantaiaamuna ja joka päivä (työkalu, mulle toimii Trello)

  3. Aloittaminen: kun minulla on varattu aikasloti tehdä työtä teemani suuntaisesti, poimin todo-listaltani asioita. Jos tehtävä ei tue teemaani, teen tämän valinnan tietoisesti (työkalu ja tietoisuus)

  4. Tekeminen: työskentelyä selkeällä fokuksella, jossa koetan pysyä tietoisena raikkaalle tekemiselle ja mahdolliselle haahuilulle. Raivaan lisäksi syrjään häiritsevät asiat mahdollisuuksien mukaan ja jos tekeminen ei suju, voin valita jonkin toisen tehtävän, josta on helpompi aloittaa (tietoisuus)

  5. Reflektointi: pysähdyn joka päivä ainakin hetkeksi ja viikoittain pidemmäksi tarkastelemaan, mitä tein ja mitä jäi käteen. Otan opikseni ja teen jatkossa toisin, jos koen sille tarvetta (tietoisuus).

Ylläolevan lista asiat jäsentyvät yhdellä jaolla sekä tietoisuuteen että työkaluihin tai molempiin. Näen arjen huomion hallinnan nimenomaisesti tapahtuvan näillä kahdella tasolla. Toisaalta pragmaattisia työkaluja, joiden avulla voin organisoida omaa toimintaani sekä jatkuvampaa tietoisuutta omasta toiminnasta, tarkastelua etäämmältä, jotta tekeminen keskittyy oikeisiin asioihin ja oppiminen olisi mahdollista.

Ajatuksen tasolla tämä näyttää melko suoraviivaiselta. Koen, että lasti läjähtää tuulettimeen, kun kiire kasvaa, keskeytykset ovat jatkuvia, aikataulu lataa painetta ja kotiinkin pitäisi ehtiä. Näin ainakin minulla tapahtuu. Tällöin hyvin ajateltu muuttuu huonosti toteutetuksi ja tuntuu, etten ehtinyt saamaan mitään aikaiseksi; ainakaan sitä, mitä etukäteen ajattelin.

Ajattelu muuttuu teoiksi harjoittelun kautta. Tämän olen kokenut omakohtaisesti. Palaamalla tekemisen muottiin voin pikkuhiljaa muokata toimintatapojani, mielialojani ja ennen kaikkea huomiotani, jotta katse pysyy pallossa ja banaanipotku osuu maalin ylänurkkaan.

Kuinka sinä hallitset aikaasi ja huomiotasi arjessa?

Tule harjoittelemaan huomionhallintaa Parempi minä -treeneihin. Seuraavan kerran harjoittelemme tällä teemalla 9.5. 2017 klo 18-20. Varaa paikkasi täältä.

#huomio #huomionhallinta #suorityskyky #johtaminen

Copyright © 2017 rauhakallio.limited, Petri Rauhakallio